Viime keväänä kokeilin villalangan värjäystä Kool-Aid -mehujuomajauheella. Se oli helppoa ja hauskaa. Halusin testata myös muita värejä ja hankin kotimaisia Emo-merkkisiä reaktiivivärejä. Ne ovat tarkoitettuja luonnonkuitujen, kuten villan värjäämiseen ja ovat nestemäisinä helppo käsitellä. Langoiksi hain Oulun Lankamaailmasta Arwettaa, koska halusin suht’ laadukasta lankaa, josta oikeasti tulee myös neulottua jotain.
Emo-tekstiiliväreillä värjääminen ei teknisesti sen vaikeampaa ole kuin koolauskaan, pieni lisä on etikkaja suola, joita on käytettävä värien kiinnittämiseen. Valmistajalla on hyvät ohjeet värien käyttöön ja lopputuloshan on ihan kiinni värjääjästä!
Ei nimittäin ole ollenkaan helppoa saada sellaista lopputulosta, kuin värjäyshetkellä on päässäsi tavoitteena. Kaikki värjäyskokeiluni tuntuivat välittömästi epäonnistumiselta! Kuitenkin lankojen kuivuttua olin aivan ihastuksissani, kun olin saanut jo etäisyyttä siihen, mikä lopputulos olisi pitänyt olla. Sain nimittäin aikaiseksi ihanan värisiä lankoja!
Aion jatkaa värjäyskokeiluja. Lainasin kirjastosta värjäämiseen keskittyvän kirjan Värjää itse langat ja kuidut (Callahan, Gail). Kirjassa on paitsi hyödyllisiä käytännön neuvoja myös värioppia, joka on erittäin tarpeen värien kanssa pelehtiessä.
Jos vähääkään kiinnostaa lankojen käsinvärjäys, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Alkuinvestointi ei ole hirvittävä suuri ja välineet löytyvät yleensä valmiiksi jo kotoa.
Omenanvihreä, ruusunpunainen ja sitruunankeltainen
Kaksi oikeanpuoleista on samaa värjäyserää, kolmas kokeilu on liukuvärjätty, eli tummasta lilasta vaaleaan.
Huivin alku värjätyistä langoista.
On aika järjestää blogiarvonta! Tarkoitukseni oli järjestää arvonta jo maaliskuussa blogin ensimmäisenä vuosipäivänä, mutta se vain jäi toteuttamatta jostakin syystä. Nyt sitten palkintona sukat ja projektipussukka.
Sukat ovat jo aikaisemmin blogissa esitellyt Cookie A:n Monkeyt ja niiden koko on noin 38. Menevät varmaan sekä pienempi- että suurempijalkaisellekin.
Osallistumiseksi arvontaan riittää kun nakkaat kommentin tämän julkaisun alle. Ilmoitan arvonnasta myös Instagramissa ja jos haluat kaksi arpalippua, voit käydä kommentoimassa myös siellä arvontapostaustani.
Arvontaan voi osallistua heinäkuun 30. päivään asti. Ilmoitan voittajasta sekä blogissa että Instassa. Onnea arvontaan!
GIVEAWAY
A giveaway for a change to win pair of socks and project bag! Socks are Cookie A pattern Monkey size S. Yarn is Knitlob’s Lair Väinämöinen colorway Eiku. Project bag is handmade by me.
To enter this giveaway please just leave a comment on this post. Worldwide entries welcome! This giveaway is announced also on Instagram and you have chance to get two ticket if you visit and leave comment also on my Instagram post.
The giveaway ends on Saturday, 30rd July.
Good luck to everyone!
Lanka: KnitCosmicStrings värissä Kaleidoscope
Malli: omasta päästä
Lanka: Hedgehog Fibers Sock värissä Teacup
Malli: Nurmilintu by Heidi Alander (ilmainen ohje)
Ihana ihana siililanka ja yhtä ihana huiviohje: eihän siitä kombosta voi tulla kuin maailman ihanin huivi! Käytin huiviin tasan yhden vyyhdin, eli pikkuisen isompi tuli kuin ohjeessa oli mallikertoja.
Huivi lähti tänään uuden omistajan mukaan. Lämmittäköön se ystävääni Outia lämpimin ajatuksin!
Lanka: Lorna’s Laces Shepherd Sock värissä Medill
Malli: perussukka tiimalasikantapäällä, 60s, puikot 2.5 mm
Tämä herkullinen pätkävärjätty lanka suorastaan huusi plain vanilla sukkaa. Lyhyt varsi ja kutittamaton neulepinta, ei tämän miellyttävämpiä kesäsukkia paljaalle jalalle voisi kuvitella. Sukat ovatkin olleet valmistumisesta lähtien koko ajan jalassa. Kymmenen pistettä langalle, sitä oli mainio neuloa!
Lanka: Lanitium ex Machina Glitter Sock värissä Sterling
Malli: A Song of Beads Lace
Tour de Sock -sukkakisan neljäs etappi pyörähti käyntiin perjantai-iltana kymmeneltä. En jaksanut alkaa säätämään siihen aikaan illasta helmien kanssa vaan aloitin lauantaina aamusta. Sunnuntaina kolmen maissa sukat olivat valmiit, vaikka en mitenkään nopeusneulonut vaan oikeastaan nautiskelin neulontaprosessista. Malli on silmää miellyttävä ja ei mitenkään vaikea, vaikka 180 helmen pujottelu pitsineuleen lomassa on oma erityislaatuinen urakkansa 😀
Kivat sukat tuli ja osansa on myös ihanalla Lanitiumin kimaltelevalla langalla, jonka sädehdystä on vaikea saada vangituksi kuvaan. Kisan minimikokovaatimusten vuoksi tuli sukista taas aivan liian isot, mikä näkyy myös kuvissa, kun jalkani ovat kokoa 37 ja sukat mahtuvat varmasti numero 40 jalkaan. Neuloin sukat jopa 2.25 millisillä pyöröillä, mutta se ei paljoa auttanut.
P.S. Olen alkanut lisäilemään Instagramiin kuvia lähinnä keskeneräisistä töistäni, eli mitä minulla on kulloinkin meneillään. Saatan laittaa kuvia myös lankaostoksistani ja muista neulomiseen liittyvistä asioista, joista en tänne blogiin postaile. Jos sinua kiinnostaa, löydyn nimellä susannnayh.
Pitkin kevättä mielessäni on pyörinyt projektipussukoiden ompeleminen. Blogeissa ja podcasteissa on näkynyt toinen toistaan somempia pussukoita, jotka ovat hyödyllisiä keskeneräisten neuleiden säilyttämiseen. Ja voihan niitä käyttää moniin muihinkin tarkoituksiin. Olen viimeksi ommellut noin 15 vuotta sitten ja yritin taistella ompeluinspistä vastaan monilla järkisyillä. Ensinnäkään minulla ei ole kunnon ompelukonetta, kun entinen meni rikki ja tilalle ostettu satasen Singer ei kaunista jälkeä tee. Toiseksi minulla ei ole keittiönpöytää kummempaa työpistettä ompeluksille, ja koska se on pölyistä ja sotkuista hommaa, joutuisin jatkuvasti siivoilemaan. Neulomiseen verrattuna muutenkin ompelu on työläämpää, kun neulomus on niin helppo ottaa hetkeksikin käsiinsä ja pistää taas sivuun. Ompeluun pitää varata enemmän aikaa jos näkee kerran vaivan ottaa ompelukone ja tarvikkeet esille.
Nyt lomalla päätin kuitenkin, että miksen tekis mitä mieleni tekee! Olin varma, että parin yrityksen jälkeen luovutan ja hermostun sotkuun ja huonoon tikkiin. No ei ihan niin käynyt. Sotku toki tympäsee mutta kone on kuitenkin tehnyt syrttyjen lisäksi kohtuullista ompelujälkeäkin. Ja pussukkaa on syntynyt!
Ensin tietenkin hyökkäys Eurokankaaseen tarvikkeiden ostoon, saksia myöten!
Ja tässä muutamia valmiita tuotoksia:
Tarkempia kuvia:
Ohjeita ja kaavoja löytyy netistä hakusanalla projektipussukka.
Loppuun paljastan ompeluun liittyvän synkän menneisyyteni. Olen opiskellut ompelijaksi nuorena tyttösenä ja aikoinaan ompelin lähes kaikki vaatteet lapsille, itselleni ja sukulaisillekin. Ompelin jopa hääpukuja! Jossakin vaiheessa kyllästyin ja kun tietokone tuotiin taloon, löysin uuden intohimoni ja sain siitä ammatinkin 🙂
Oli hauska huomata, että vanhat taidot eivät olleet täysin ruostuneet!