Veikkaan, että useimmilla neulojilla on kertynyt keskeneräisiä tai ”hylättyjä” neuleita useampia kappaleita. Näin on käynyt tänä keväänä minullekin. Aikaisemmin (kotoa opittu tapa) pyrin aloittamaan yhden työn kerralla ja viemään sen loppuun ennen seuraavan aloittamista. Sen verran tuli harkittua aloituksia, että niitä hylättyjä ei kovinkaan montaa kertynyt nurkkiin. Tai jos joku keskeneräiseksi jäi, syy oli todennäköisesti koko neulomisinspiraation loppuminen. Puikot nurkkaan siis.

Tällä kertaa olen totaalisesti muuttanut toimintatapojani. Minulla saattaa olla 3 – 5 keskeneräistä työtä, joita teen joko rinnakain tai sitten palaan niihin tehtyäni jonkun mieluisamman välissä. Myöskin hylättyjä töitä kertyy, mikä johtunee uudesta ajattelutavasta ”minäpä kokeilen tuota, ainahan voi purkaa jos ei näytä hyvältä”. Joo. Monelle työlle on käynyt näin. Olen siis oppinut purkamaan aloituksia, joista ei kertakaikkiaan näytä tulevan mieluisia.

Alla olevista töistä tuo punainen huivintekele odotteli lisälankaa ja onkin jo päässyt etenemään. Muut ovat aika lopullisesti hylättyjä ja saavat purkutomion. Valkoiset pöllösukat kyllä vähän harmittavat, kun toinen on jo täysin valmis ja toinenkin hyvällä alulla. Ei vaan nappaa. Pieni sukanalku ja lapaset on tehty nukelle, Kesken nekin.

Myöskin valmiita töitä kertyy, vaikka suurimmalle osalle on löytynyt uusi omistaja. Mutta tämä tilanne ei minua huoleta, näistäkin lauantaina kuvatuista töistä kolmet ovat jo saaneet käyttäjän.